Fatbiket Levillä

Kävimme testaamassa hiihtolomalla Levillä helmikuun alkupuolella fatbikejä. Alun perin tarkoituksena ei ollut vuokrata pyöriä, mutta viikon aikana niitä näkyi paljon ympäri hiihtokeskuksen maisemia ja lopulta tulimme siihen tulokseen, että pitäähän niitä nyt testata, kun olosuhteetkin ovat niillä ajamiseen otolliset. Päätimme neljän hengen seurueessa vuokrata kaksi sähköavusteista Felt Lebowske fatbikeä ja kaksi Charge Cooker normifättiä, kaikki pyörät kolmen tunnin ajaksi. Hinnat pyörävuokraukselle kolmeksi tunniksi oli 50€ Feltille ja 25€ Chargelle. Uutena pyörien hinnat pyörivät Feltin osalta 4000 euron ja Chargen 1500 euron luokassa.

Timon tunnelmat ajamisesta

Lähdimme lumiselle metsäreitille heti pyörät vuokrattuamme ja Charge tuntui raskaalta, mutta se johtui pääasiassa polkijasta itsestään. Alkupätkät metsässä eivät myöskään olleet kovin helppoja, sillä lumisade ja tuuli olivat tehneet ajoradasta erittäin kapean. Tämä johti siihen että jokainen kaatui alkutaipaleella vähintään kerran. Mutta kun päästiin vauhtiin ja vähän vakaammalle alustalle ajamisesta tuli hauskempaa kuin mitä osasin odottaa.

Fatbike on parhaimmillaan lumisilla metsäpoluilla, mutta kannattaa ottaa huomioon että ajaminen ei ole helppoa. Nousut ovat raskaita ja pyörällä on leveistä renkaista huolimatta tasapainoteltava jatkuvasti. Mutta kun pääset vihdoin ylös, on alas tuleminen sen arvoista, varsinkin kun opit hallitsemaan pyörää paremmin ja voit ottaa hallittuja riskejä. Nämä metsäpolut olivat ehdottomasti hiihtoloman parasta antia ja voin lämpimästi suositella kokeilemaan. Valitettavasti sähköavusteisella en päässyt ajamaan maastossa, mutta Charge Cooker ei ollut lainkaan huono valinta.

Tasaisella tiellä ajoin Chargella ehkä kilometrin ja se oli aika tylsää (metsän jälkeen) ja pyörä tuntui raskaalta. Itse en taittaisi pidempää matkaa mielelläni tällaisella pyörällä, mieluummin nastarenkaat ja jokin maastopyörä alle, jos meinaa talvella ajella. Metsässä pyörimme hieman alle kaksi tuntia, minkä jälkeen lähdimme ajamaan sähköavusteisilla Felt Fatbikeillä pienen lenkin. Ajaminen oli (aivan liian pienellä) pyörällä äärimmäisen helppoa, lumisateessa järven jäällä kevyellä polkemisella pääsi 25km/h. Jos työmatkoille haluaa talveksi hyvän vaihtoehdon, sähköavusteista Fatbikea voi lämpimästi suositella. Sähköavusteisuus tarkoittaa sitä, että pyörä avustaa sähköllä, kun poljetaan, eli aivan istuskeluksi hommaa ei sovi päästää, mutta helpolta se kuitenkin tuntui.

Virtasen tunnelmat ajamisesta

Chargella metsässä ajelu tosiaan oli melko raskasta ylämäissä varsinkin vauhdin hiipuessa, sillä takarengas lähti nopeasti sutimaan ellei pitänyt painoa tarpeeksi takana. Lisäksi päästessämme kohtaan, jossa lunta oli päätynyt reitille enemmän alkoi myös polun vieressä näkymään paljon kaatumisjälkiä. Eturengas ei pehmeämmällä lumella oikein suostunut yhteistyöhön ja heittelehti minne sattuu. Siinä sitten jalalla tukea maasta ottaessa huomasi hyvin että metrinen hanki vieressä ei olekaan se tukevin ja jalka upposi miehen seuratessa perässä hankeen. Onneksi suurin osa reitistä oli kovaa lunta ja pääsimmekin taittamaan lähes koko loppumatkan ilman ongelmia.

Feltin sähköapu tuli tarpeeseen metsäreittien jälkeen jalkojen ollessa melko hapoilla. Auratuilla teillä ajaminen tuntui kevyeltä ja laitoimmekin molemmat turboteholle pyörät koko loppuretken ajaksi. Tällainen meno söi akkua pyörästä melko nopeasti (noin kolmanneksen puolessa tunnissa). Tiellä vajaata 30km/h polkiessa alkoi myös sopivasti satamaan lunta ja ilman minkäänlaisia ajolaseja saikin olla naama irvessä lähes koko matkan jäätävän sateen piiskatessa naamaa ja erityisesti silmiä.

Kaiken kaikkiaan maantiepyöräilyyn tykästyneenä maastossa ajelu oli mukavaa vaihtelua ja pitääpä tuota kokeilla ehkä myös kesällä kun pitoa saa vähän enemmän mäkisillä osuuksilla.

Pyöräilyreitit Levillä

Mielestäni (Timo) 3 tuntia oli aivan tarpeeksi ainakin omalle kunnolle. Aivan kaikkia reittejä emme ajaneet, sillä reittejä oli tarjolla reilu 20 kilometriä suuntaansa vaihtelevissa maastoissa, joten 3 tuntia ei näiden läpikäymiseksi olisikaan riittänyt. Se että riittääkö Fatbikeistä riemua monelle päivälle, jääköön jokaisen itsensä päätettäväksi, mutta reittejä ei aivan kauheasti ainakaan toistaiseksi ole tarjolla talvella.