Ensimmäinen matka uudella fiksillä

Jes jes joo! Eilen käytiin sitte koeajamassa keväällä kunnostettu fiksi. Matkaksi valikoitui klassikkoreitti junaradan viertä pitkin Helsingistä Leppävaaraan, eli noin 12km. Otin reppuun mukaan toiset polkimet ja työkalun jolla saan ne vaihdettua, sillä nykyiset olivat muoviset ja rumat ja kaapin pohjalla sattui olemaan läjä polkimia?

Pyörä kulki sukkelasti eteenpäin kaupungin vilskeessä ihmisruhoja väistellessä, mutta kun päästiin polkemaan vapaata suoraa tietä alkoi ilmetä sellainen seikka, että pyörän välitykset taitaa olla aika optimaaliset kaupunkiajoon. Heti kun vastaan tuli vähänkin suurempi alamäki, alkoi jalat vispaamaan sellaista tahtia että oli pakko hidastaa vauhtia ettei jalat irtoa. Sopiva vauhti näyttäisi siis olevan parinkympin kohdalla. Pitääkin vissiin jättää pyörä kaupunkikikkailuun ja polkea pidemmät matkat maantiepyörällä..

Lepuskiin päästyämme kävimmekin sitten ostamassa alepasta nestetasapainon ylläpitoon tarkoitettuja tölkkejä ja kiipesimme läheisille kallioille kavereiden kanssa palautumaan rankasta urheilusuorituksesta. Tässä samalla vaihtui uudet hienot kiiltävät polkimet kiinni pyörään. Nyt kelpaakin sitten ajella takaisin Helsinkiin häikäisten vastaantulijat uusien polkimien avulla.

Innokkaat fanit vaativat päästä pyörän kanssa samaan kuvaan.

Kun nestetasapaino oli saatu hoidettua kuntoon, olikin aika lähteä takaisin päin. Kaveri vielä testasi pyörää ennen urakan aloittamista ja ihmetteli kun on raskaan tuntuinen polkea. No, ei kiinnostanut ja matka jatkui. Eipäs jatkunutkaan, sillä takakumi oli tyhjä ja siinä oleva venttiili väärää kokoa niin eipäs sinne mitään ilmaakaan enää ollut mahdollista saada. Aiemmin viikolla ostamani venttiiliadapterikin lojui näppärästi kotona. Ei siinä sitten muuta kun pyörä kainaloon ja junalla takaisin. Aamulla uusi kumi oikealla venttiilillä kiinni ja homma jatkui taas työmatkan merkeissä.